Skip to content

Julkaisupäivä

3 marraskuu 2026

Aihe

Finanssiala, Uutiset

EUDI-lompakko Suomessa: missä mennään ja miten valmistautua

EU:n digitaalinen identiteettilompakko on tulossa, ja Suomi on nyt säätänyt sen mahdollistavan lain. Valtion lompakon odotetaan valmistuvan vuonna 2027. Joulukuusta 2027 alkaen pankkien, maksupalveluntarjoajien ja muiden vahvaa tunnistamista edellyttävien palvelujen on pystyttävä hyväksymään EU:n identiteettilompakot. Qvikin tapahtumassa Tukholmassa Signicatin VP Reusable Identities and Wallets Johan Sörmling kertoi, mitä tämä tarkoittaa organisaatioille ja miten muutokseen voi valmistautua.

Mikä EUDI-lompakko on?

EUDI-lompakko (European Digital Identity Wallet) on mobiilisovellus, joka toimii digitaalisena henkilöllisyystodistuksena. Se perustuu EU:n eIDAS 2.0 -asetukseen, joka tuli voimaan vuonna 2024.

Muutama asia erottaa sen tutuista sähköisen tunnistamisen tavoista:

  • Valtion takaama henkilöllisyys. Jokainen jäsenvaltio takaa henkilön henkilöllisyyden. Lompakon on täytettävä eIDASin korkein varmuustaso.
  • Toimii yli rajojen. Suomalaisen lompakon pitäisi esimerkiksi toimia Italiassa ja italialaisen Suomessa.
  • Sisältää muutakin kuin henkilöllisyyden. Lompakkoon voi tallentaa todisteita, kuten ajokortin, tutkintotodistuksen tai kanta-asiakaskortin.
  • Lompakoita tulee useita. Jokaisen EU-maan on tarjottava vähintään yksi lompakko, ja sertifioidut yksityiset toimijat voivat tarjota omiaan. Myös Suomen laki sallii vaatimukset täyttävät yksityiset lompakot.

Miten lompakko toimii?

Ladattu lompakko on aluksi tyhjä. Käyttöönotossa siihen lisätään henkilön tunnistetiedot eli PID (Person Identification Data). PID:n myöntää aina valtio, ja se sisältää vähintään nimen, syntymäajan, syntymäpaikan ja kansalaisuuden. Jotkin maat lisäävät muitakin tietoja. Esimerkiksi tanskalaisessa lompakossa on CPR-numero eli Tanskan henkilötunnus.

Kun lompakko on otettu käyttöön, hyväksytyt myöntäjät voivat lisätä siihen muita todisteita. Jokaisen ekosysteemin toimijan on oltava tunnettu ja rekisteröity: PID:n tarjoajan, lompakon tarjoajan, todisteiden myöntäjien ja lompakkoa lukevien palvelujen. Näin lompakon luotettavuus pysyy samalla tasolla koko EU:ssa.

Arjessa lompakkoa käytetään pitkälti kuten pankkitunnuksia. Kun valitset lompakon kirjautuessasi tai tunnistautuessasi, näet, kuka tietoja pyytää, mitä tietoja pyydetään, ja hyväksyt pyynnön PIN-koodilla tai biometrisesti. Jaat vain sen, mitä tarvitaan. Jos palvelun tarvitsee vain varmistaa täysi-ikäisyys, lompakko voi vahvistaa sen jakamatta muita lompakossa olevia tietoja.

Ketä muutos koskee?

eIDAS 2.0 tuo mukanaan hyväksymisvelvoitteen eli velvollisuuden hyväksyä lompakko kirjautumis- ja tunnistustapana. Velvoite koskee kolmea ryhmää:

  • Julkinen sektori. Viranomaisten ja julkisten palvelujen, jotka edellyttävät sähköistä tunnistamista, on tarjottava lompakko vaihtoehtona heti, kun se on saatavilla.
  • Vahvaa tunnistamista edellyttävät yksityiset palvelut. Tämä koskee ennen kaikkea pankki-, rahoitus- ja maksupalveluja, mutta myös esimerkiksi tietoliikenne-, energia-, liikenne-, terveydenhuolto- ja koulutusalaa. Velvoite alkaa joulukuussa 2027 niissä palvelun osissa, joissa vaaditaan jo nyt vahvaa tunnistamista, esimerkiksi vahvaa asiakastunnistusta (SCA) kirjautumisessa tai maksaessa.
  • Erittäin suuret verkkoalustat. Alustojen, joilla on EU:ssa yli 45 miljoonaa käyttäjää, on hyväksyttävä lompakko, jos käyttäjä haluaa kirjautua sillä.

Signicatin nyrkkisääntö: edellyttääkö palvelunne vahvaa tunnistamista lain tai sopimuksen perusteella? Silloin velvoite todennäköisesti koskee teitä. Jokaisen organisaation on kuitenkin tehtävä lopullinen arvio itse.

Velvoite koskee kaikkien EU-maiden lompakoita. Suomessa Traficom ylläpitää rekisteriä palveluista, jotka hyväksyvät digitaaliset lompakot.

Lisäksi EU:n uutta rahanpesunvastaista asetusta (AMLR) sovelletaan 10.7.2027 alkaen. Se nimeää eIDAS-pohjaiset menetelmät, lompakko mukaan lukien, hyväksytyiksi tavoiksi tunnistaa asiakkaat. Säänneltyjen toimijoiden on siis sovitettava yhteen kaksi uutta sääntelykehystä saman vuoden aikana.

Miten käyttöönotto etenee Suomessa?

Suomen kansallinen EUDI-lompakkoa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.10.2026. Roolit jakautuvat näin:

  • Valtiovarainministeriö ohjaa kansallista toimeenpanoa.
  • Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa valtion lompakon.
  • Traficom valvoo lompakkojen tarjoajia ja luottamuspalveluja sekä ylläpitää rekisteriä lompakon hyväksyvistä palveluista.

DVV tavoitteli alun perin lompakon julkaisua vuoden 2026 lopussa. Sovelluksen odotetaan nyt valmistuvan vuonna 2027, koska EU:n sertifiointikehys ja tekniset määrittelyt ovat viivästyneet. Ensimmäisessä vaiheessa lompakko tukee ainakin vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköistä allekirjoittamista. Muita todisteita, kuten mobiiliajokortti, on suunniteltu myöhemmäksi.

Miten suomalaiset saavat henkilöllisyytensä lompakkoon

Suomalaisen lompakon ensimmäinen todiste on uusi digitaalinen henkilöllisyyden todentamisen ratkaisu, joka myönnetään voimassa olevan passin tai henkilökortin perusteella. Lisäksi 1.1.2027 alkaen sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien on tarkistettava ensitunnistamisessa käytetyn passin, henkilökortin tai digitaalisen henkilöllisyyden voimassaolo.

Suomessa on jo yksi korkeimman varmuustason sähköinen tunnistusväline: poliisin myöntämän henkilökortin kansalaisvarmenne, jota hallinnoi DVV. Se on ainoa suomalainen järjestelmä EU:n notifioitujen tunnistusjärjestelmien listalla varmuustasolla korkea. Pankkitunnukset ja mobiilivarmenne on rekisteröity varmuustasolle korotettu.

Milloin lompakosta tulee osa arkea?

Siihen menee aikaa. Johan Sörmling arvioi, että vuosi 2026 on pilotointien ja testauksen vuosi, käyttäjät alkavat ottaa lompakkoa käyttöön vuonna 2027 ja lompakosta tulee todellinen osa arkea noin vuonna 2030.

Tilanne muissa Pohjoismaissa

  • Ruotsi ottaa uuden valtiollisen sähköisen henkilöllisyyden, Sverige-id:n, käyttöön 1.12.2026. Valtion lompakon ensimmäinen testiversio seuraa joulukuussa, laajempi käyttöönotto vuonna 2027 ja sertifiointi on suunniteltu vuodelle 2029.
  • Tanska julkaisi AltID-lompakkonsa kesäkuussa 2026. Toistaiseksi se tukee henkilöllisyyden ja iän todentamista, mutta ei muiden myöntäjien todisteita.
  • Norja ja Islanti ovat EU:n ulkopuolella eivätkä ole vielä sisällyttäneet eIDAS 2.0:aa ETA-sopimukseen. Molemmat ovat osallistuneet pohjoismaisiin ja Baltian maiden pilottihankkeisiin. Islanti odottaa kehityksen suuntaa ennen oman lompakkonsa julkaisemista.

Millaisia käyttötapauksia odotamme?

Lompakko otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa. Ensin organisaatiot hyväksyvät lompakon asiakkaiden tunnistamiseen ja kirjautumiseen. Ajan myötä ne voivat myös myöntää omia todisteitaan asiakkaiden lompakkoihin.

  • KYC ja AML. Asiakkaan tuntemisvelvollisuus koskee pankkeja ja muita säänneltyjä toimijoita. Kun lompakon käyttäjiä on enemmän, siitä voi tulla kustannustehokkain tapa tunnistaa uudet asiakkaat, koska valtio on jo todentanut tiedot.
  • Iän todentaminen. Asiakas voi osoittaa olevansa tietyn ikäinen jakamatta nimeään tai henkilötunnustaan. Aihe on nousemassa tärkeäksi kaikkialla Euroopassa, etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa on nuoria käyttäjiä.
  • Kirjautuminen ja vahva asiakastunnistus. Lompakosta tulee vaihtoehto nykyisille tavoille, kuten pankkitunnuksille.
  • Todisteet. Lompakkoon voi tallentaa ajokortteja, tutkintotodistuksia ja kanta-asiakaskortteja. Asiakkaat voivat näyttää ne digitaalisesti, ja voit myöntää todisteita omille asiakkaillesi.
  • Hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset. Asiakkaat voivat allekirjoittaa sopimuksia lompakolla, ja allekirjoituksella on sama oikeusvaikutus kuin käsin tehdyllä.

Tältä voisi näyttää, kun ekosysteemi on valmis: John vuokraa autoa Portugalissa. Hän tunnistautuu vuokraamolle lompakollaan, osoittaa, että hänellä on oikea ajokorttiluokka, ja allekirjoittaa vuokrasopimuksen. Perillä hän käyttää lompakkoa auton avaimena. Paperitöitä ei tarvita, eikä kenenkään tarvitse kopioida hänen ajokorttiaan.

Mitä haasteita lompakko tuo?

Lompakosta ei löydy kaikkia tarvittavia tietoja. Signicat kutsuu tätä puuttuvan datan haasteeksi. Aluksi lompakossa on perustason henkilötiedot, mutta ei välttämättä kaikkea, mitä esimerkiksi AML-tarkistus vaatii. Monet jäsenvaltiot myös odottavat ennen kuin päästävät mukaan uusia todisteiden myöntäjiä. Lompakkoa on siis yhdistettävä muihin tietolähteisiin.

Tunnistamisen kokonaisuus monimutkaistuu. Suomessa valtaosa vahvoista tunnistamisista tehdään pankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteella, jotka on liitetty Suomen luottamusverkostoon. Ne säilyvät käytössä vielä pitkään. Asiakkaat, joilla ei ole sähköistä tunnistusvälinettä, todennetaan edelleen passilla tai henkilökortilla. Digitaalinen lompakko tulee näiden rinnalle yhdeksi tavaksi muiden joukkoon. Kaikkia on tuettava rinnakkain, samoin muiden EU-maiden lompakoita.

Aikataulu on epävarma. Suomi on jo siirtänyt julkaisun vuodesta 2026 vuoteen 2027. Johan Sörmling nostaa esiin kolme ratkaisevaa tekijää: jäsenvaltiot pysyvät aikataulussa, lompakot saadaan sertifioitua ja käyttäjät todella alkavat käyttää niitä. Viimeinen voi olla vaikein. Suomalaiset ovat tottuneet pankkitunnuksiinsa, ja lompakon on annettava käyttäjille selvä syy valita se.

Käyttökokemus vaihtelee lompakoittain. Se, avaako käyttäjä lompakon PIN-koodilla vai biometrisesti, voi vaihdella tarjoajan ja maan mukaan. Tämä vaikuttaa siihen, miten palvelupolut kannattaa suunnitella.

Taustalla toimiva teknologia on monimutkaista. Lompakon hyväksyminen on maksutonta sinulle ja käyttäjälle. Tarvitset kuitenkin ratkaisun, joka pystyy kommunikoimaan eri maiden lompakoiden kanssa ja varmistamaan, että tiedot ovat aitoja ja peräisin luotetulta myöntäjältä. Moni organisaatio valitsee tähän kumppanin, josta aiheutuu yleensä kustannuksia.

Miten voit valmistautua jo nyt?

  1. Selvitä, koskeeko velvoite omaa organisaatiotasi. Käy läpi, missä palvelunne edellyttävät vahvaa tunnistamista. Niissä hyväksymisvelvoite todennäköisesti koskee teitä joulukuusta 2027 alkaen.
  2. Päätä, mitä tietoja tarvitset. Mitä tietoja tarvitsette asiakkaaksi tuloon ja asiakkaan tuntemiseen? Mitä lompakossa on alusta asti, ja mitä on haettava muista lähteistä?
  3. Valitse tekninen toteutustapa. Rakennatteko integraation itse vai teettekö yhteistyötä välittäjän kanssa, joka hoitaa useiden maiden lompakot ja tunnistusvälineet puolestanne?
  4. Varaudu useisiin tapoihin rinnakkain. Pankkitunnukset, mobiilivarmenne ja lompakko ovat käytössä yhtä aikaa. Suunnittele palvelupolut niin, ettei uuden tunnistustavan lisääminen vaadi asiakkaaksi tulon rakentamista uudelleen.
  5. Rekisteröidy luottavaksi osapuoleksi. Lompakkoa lukemaan haluavien palvelujen on rekisteröidyttävä oman maansa luottavien osapuolten rekisteriin. Suomessa rekisteriä ylläpitää Traficom. Ilmoitatte, mihin käytätte lompakkoa ja mihin tietoihin haluatte pääsyn.
  6. Seuraa DVV:n työtä ja testaa. DVV ylläpitää julkista työtilaa lompakkoon valmistautuville organisaatioille. Myös Signicatin kaltaiset palveluntarjoajat tarjoavat testiympäristöjä (sandbox).
  7. Mieti käyttäjää. Lompakko on tilaisuus suunnitella koko asiakkaaksi tulon polku uudelleen sen sijaan, että palveluun lisätään vain uusi kirjautumispainike.

Signicat ja Qvik auttavat valmistautumisessa

Signicat on työskennellyt digitaalisen identiteetin parissa noin 20 vuotta. Nykyään se tukee noin 35 sähköistä tunnistusvälinettä ja yli 200 tietolähdettä, ja sen asiakkaisiin kuuluu Pohjoismaiden suurimpia rahoitusalan toimijoita. Signicat on myös eIDAS-asetuksen mukainen hyväksytty luottamuspalvelun tarjoaja.

Signicatin lompakkoratkaisu on liityntä, joka toimii eri maiden lompakoiden kanssa. Jos palvelunne on jo integroitu Signicatiin, voitte lisätä lompakon uudeksi tunnistustavaksi. Lompakosta saatava vastaus on samanmuotoinen kuin muista tunnistusvälineistä saatava, joten nykyiset palvelupolkunne toimivat edelleen. Lisäksi Signicat kehittää palvelua, jolla lompakkoon voi myöntää todisteita, sekä tukea lompakolla allekirjoittamiselle.

Qvik auttaa organisaatioita ottamaan Signicatin ratkaisut käyttöön ja suunnittelemaan asiakkaaksi tulon polkuja, jotka ovat asiakkaille sujuvia ja täyttävät sääntelyn vaatimukset.

Työpajassa kartoitamme yhdessä asiakkaaksi tulon prosessinne ja selvitämme, miten lompakosta olisi organisaatiollesi eniten hyötyä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Sampsaan: sampsa.eronen@qvik.fi tai +358 50 463 7791.

Lisää luettavaa

Qvikillä on laaja kokemus suunnittelusta ja kehityksestä fintech- ja rahoitusalalla. Olemme rakentaneet joitakin Pohjoismaiden suurimmista pankkisovelluksista ja sijoitusalustoista, ja teemme tiivistä yhteistyötä alan johtavien toimijoiden kanssa.